Ministeri kiittää suomalaista maahanmuuttohallintoa asiantuntevaksi

 

Sisäisestä turvallisuudesta ja maahanmuuttoasioista vastaavana ministerinä Räsänen on kokenut maahanmuuttoasiat mielenkiintoisina ja haastavina. Alkukauden aikana tapetilla ovat olleet muun muassa vastaanottokeskusverkoston karsiminen, alaikäisten yksin Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden säilöönoton lopettaminen sekä Joutsenon vastaanottokeskuksen korvaavat uudet toimitilat. 

 

− Opittavaa on vielä paljon, mutta on hienoa saada olla tässä mukana. Toivon oppivani laaja-alaisesti tuntemaan maahanmuuton kirjon ja toimijakentän sekä voivani vaikuttaa omalta arvopohjaltani järkevän ja inhimillisen maahanmuuttopolitiikan puolesta. Elämme taloudellisesti vaikeaa aikaa, mikä tuo oman haasteensa muun muassa säästöjen muodossa, Räsänen toteaa.

 

 

Ministeri kehuu suomalaisen maahanmuuttopolitiikan olevan kokonaisuutena hyvin hallittua. Hän toteaa asiantuntemuksen koko maahanmuuttoprosessissa ansaitsevan kiitoksen. Kotouttamisessa onnistutaan hänen mielestään jo kohtuullisen hyvin ja oleskelulupapäätökset käsitellään asiantuntevasti. Viime aikoina on tehty useita maahanmuuttoon liittyviä lainsäädännön muutoksia, joiden toimivuutta käytännössä nyt seurataan.

 

Parhaillaan selvityksen alla on perheenyhdistämisen kriteereiden kiristäminen siten, että täysi-ikäisille perhettä kokoaville henkilöille asetettaisiin kohtuullinen asunto- ja toimeentuloedellytys. Edellytys on jo käytössä monissa EU-maissa ja Suomen mallin yhtenäistämistä muiden Pohjoismaiden kanssa selvitetään.

 

− Pyrkimyksenä on, että perheenkokoaja pystyisi myös konkreettisesti pitämään huolta perheestään. Muutos pyritään saamaan voimaan nopeasti, sillä perheenyhdistämisasioissa on ollut painetta viime aikoina. Myös kysymys kasvattilapsille myönnettävistä oleskeluluvista vaatii selvitystyötä, Räsänen lisää.

 

 

Vallitseva taloustilanne näkyy hallitusohjelmaan kirjatussa tavoitteessa nopeuttaa turvapaikanhakijoiden käännytyksiä. Turvapaikkahakemusten käsittelyaika on nyt keskimäärin kymmenen kuukautta ja tavoitteen mukaan se tulisi lyhentää kuuteen.

 

− Meille on asetettu 20 miljoonan euron säästötavoite, joka toteutuu käsittelyaikoja lyhentämällä. Lisäsäästöjä on arvioitu syntyvän hakijamäärien vähenemisestä. Ensi vuoden budjettiin Maahanmuuttovirasto sai lisämäärärahan, jolla se pystyy palkkaamaan jo aiemmin rekrytoidut 40 henkilöä hakemusruuhkan purkamisen loppuun saattamiseksi. Prosessia pyritään vauhdittamaan myös Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä kehittämällä, Räsänen sanoo.

 

− Tavoite vastaanoton kustannusten vähentämisestä käännytyksiä nopeuttamalla on haasteellinen, sillä hyvin nopea käännytys voi olla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle järkytys järkytyksen päälle. Tavoitteeseen ei pyritä polkemalla ihmisoikeuksia, vaan nopeuttamalla hallinnollista prosessia. Joka tapauksessa olemme velvollisia kohtelemaan maahanmuuttajia kunnioittavasti. Pääsääntöisesti on myös turvapaikanhakijan etu, että selvyys asiaan tulee nopeammin, Räsänen toteaa.

Vuodenvaihteessa kotouttamiseen liittyvät asiat siirtyvät työministerin vastuulle. Ministeriöiden välistä yhteistoimintaa vahvistetaan.

 

− Uskon, että yhteistyö toimii hyvin. Maahanmuuttoasioiden yhdistäminen sisäasiainministerin tehtäviin on tervetullut ja tarkoituksenmukainen järjestely, jossa korostuu sisäinen turvallisuus. Kotouttamisen sisällyttäminen työministerin salkkuun taas korostaa työelämän kautta integroitumista ja työelämän tarpeita, Räsänen katsoo.

Teksti: Otavamedia