Maanatai 7. Kesäkuuta 2010 EU ei tunne maahanmuuttajiaan Ann Singleton johtaa Köyhyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tutkimuskeskusta Bristolin yliopistossa. Hän on tutkinut laajasti kansainvälistä maahanmuuttopolitiikkaa ja toiminut neuvonantajana EU-komissiolle ja Euroopan parlamentille aiheeseen liittyvissä kysymyksissä. Kysyimme Singletonilta tämän hetken ongelmista ja ilon aiheista.'
'
Mitkä ovat mielestäsi EU-tasolla tärkeimmät maahanmuuttoon liittyvät aihepiirit?
Tärkeintä on tarve oikeudenmukaiseen siirtolaispolitiikkaan tehottoman ja epäoikeudenmukaisen maahanmuuttoa kontrolloivan politiikan sijaan. Nykypolitiikka saa usein tahtomattaan aikaan sen, että siirtolaisuus ajetaan ”tutkan ulkopuolelle” ja siirtotyöntekijät työnnetään harmaan talouden puolelle. He päätyvät työskentelemään työnantajille, joiden toimia eivät seuraa terveystarkastajat eivätkä turvallisuussääntöjä tai minimipalkkaa valvovat tarkastajat.
Mitkä ovat maahanmuuton vaikeimpia kysymyksiä?
Miten saadaan aikaan oikeudenmukaisia poliittisia päätöksiä? Miten ne saadaan pantua toimeen ja miten niitä valvotaan sekä kansallisella että EU-tasolla? Miten varmistetaan, että politiikkaa kehitetään avoimesti, läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi? Miten varmistetaan, että EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien ihmisoikeuksia suojellaan?
Mikä on mielestäsi jäänyt vaille huomiota EU:n maahanmuuttopolitiikassa?
EU:n ulkopuolelta tulevien köyhimpien maahanmuuttajien äänet sekä naisten ja lasten kokemukset ovat jääneet kuulematta. Marginalisoitujen ja köyhien, EU:n jäsenmaissa asuvien äänet on laiminlyöty monien rinnakkaisten syiden vuoksi, joista osa liittyy köyhyyteen ja osa kansalaisuuteen tai oleskeluoikeuteen. Huolestuttavinta on se, ettei luvattomilla maahanmuuttajilla (undocumented migrants) ole mahdollisuutta terveydenhuoltoon eikä lapsilla koulunkäyntiin.
Luvattomilla maahanmuuttajilla ja niillä, joiden oleskeluoikeus on epävarma, on riski joutua monenlaisen riiston kohteeksi. He pyrkivät pysymään viranomaisten tavoittamattomissa, eivätkä syyllisty laittomiin tekoihin yhtä usein kuin muu väestö, koska pelkäävät karkotusta.
Hyvään maahanmuuttopolitiikkaan kuuluisivat mm. seuraavat asiat: kaikkien lasten pitäisi päästä kouluun ja kaikkien ihmisten pitäisi statuksestaan huolimatta saada terveyspalveluita. Viranomaisten, opettajien ja terveydenalan ammattilaisten tulisi olla myös selvillä tunnusmerkeistä, jotka kertovat ihmiskaupasta, ja osata neuvoa ihmiskaupan uhreja hakemaan apua.
Laittomien maahanmuuttajien asioita käsittelee mielestäni taitavasti kansalaisjärjestö Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants’in nettisivusto: www.picum.org.
Mistä positiivisista uutisista haluaisit meitä muistuttaa?
Ruohonjuuritasolla on tapahtunut paljon edistystä. Siirtolaiset, kansalaisjärjestöt ja paikalliset yhteisöt ovat auttaneet EU:n ulkopuolisia maahanmuuttajia selviytymään vaikeuksistaan.
Olet tutkinut siirtolaisista tehtyjä tilastoja. Miten ne vaikuttavat EU:n maahanmuuttopolitiikkaan?
Tilastot vaikuttavat politiikkaan suoraan vain vähän, koska kiistellyimmät luvut ovat usein arvioita kontrolloimattomasta maahanmuutosta. Näillä luvuilla on tuskin lainkaan todellisuuspohjaa ja niiden paikkansapitävyys vaihtelee suuresti.
Minkälainen rooli journalismilla on maahanmuuttokeskustelussa?
Kannatan juuri ilmestynyttä ”The Ethical Journalism Initiative” -kampanjaa. Maahanmuuttoa käsittelevät jutut ovat usein sensaationhakuisia ja niissä esitetty tieto perusteetonta. Jutut vetoavat ennakkoluuloihin tai asenteisiin.
Eettisten standardien luominen journalismille on tärkeää oikean tiedonsaannin turvaamiseksi. Journalismi voi vaikuttaa vastuullisen maahanmuuttopolitiikan syntyyn.
The Ethical Journalism Initiative -kampanja
Kampanjan verkkosivut kannustavat ja neuvovat toimittajia kaikkialla maailmassa huomioimaan eettiset kysymykset työssään. International Federation of Journalists (IFJ) avasi verkkosivut vuonna 2008 korostaakseen eettisyyden ja laatujournalismin merkitystä aikana, jolloin median kilpailu lukijoista on kärjistynyt. ”Journalismin merkitys demokratian rakentajana ei koskaan ole ollut tärkeämpi kuin nyt”, sivuilla todetaan. Kampanjaan kuuluu myös kirja To Tell you the Truth.
Teksti: Otavamedia
Tulostusversio | Lähetä palautetta tästä artikkelista |
Lue tuoreimmat
» Lisää uutisia Taustat
Muualla verkossa
ALPOn blogi
![]() Miten maahanmuuttotyötä Suomessa voisi kehittää?
Muiden maiden kokemuksista voimme oppia paljon. Hollannista voisimme kopioida tehokkaan turvapaikanhakuprosessin ja Kanadasta ajatuksen, että kotouttaminen kuuluu kaikille.
» Lue lisää
Tilaa uutiskirje
Haku
Uutisissa muualla
Arkisto
Tästä pääset tutustumaan Monitori-lehden painettuihin numeroihin aiemmilta vuosilta: |
Ann Singleton johtaa Köyhyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tutkimuskeskusta Bristolin yliopistossa. Hän on tutkinut laajasti kansainvälistä maahanmuuttopolitiikkaa ja toiminut neuvonantajana EU-komissiolle ja Euroopan parlamentille aiheeseen liittyvissä kysymyksissä. Kysyimme Singletonilta tämän hetken ongelmista ja ilon aiheista.

