Torstai 5. elokuuta 2010 Kansainvälisissä työyhteisöissä esimiehillä avainasema Kansainvälisyys on monissa työyhteisöissä arkipäivää - niin konsulttiyrityksessä kuin kunnan laitoshuollossakin. Monikulttuurisuus voi olla kielitaidollisesti haastavaa ja esimiehiltä vaaditaan hyviä johtamistaitoja. Accenturesta Aki Anttila toteaa kuitenkin, että kulttuuriset erilaisuudet on hyvä tiedostaa, mutta niihin ei kannata jämähtää. Aalto-yliopistosta Marja-Liisa Trux on tutkinut monikulttuurisia työyhteisöjä. Hän kertoo, että Yhdysvalloissa kehitetyt, liiketaloushyötyä korostavat monimuotoisuuskampanjat ovat synnyttäneet työpaikoilla pettymyksiä ja ärtymystä.
- Kampanjoissa on hyvin jäykät ajattelutavat ihmisistä ja identiteeteistä. Työntekijät ryhmitellään omiin luokkiinsa - esimerkiksi naiset, espanjankieliset, homoseksuaalit - ja kaikkien oletetaan olevan samanlaisia omassa ryhmässään. Kyse on ylhäältäpäin tehdyistä kategorioista, työnantajan luomista lokeroista. Mutta entäs jos oletkin vaikka mustan ja valkoisen lapsi?
Trux toteaa, että työpaikoilla on voitava puhua jännitteistä ja henkilöstön erilaisista intresseistä. Hänen mukaansa naiivista, eroja juhlivasta monikulttuurisuudesta on aika siirtyä kriittiseen monikulttuurisuuteen, joka perustuu kuuntelemiseen ja neuvottelemiseen.
Amerikkalaisiin kampanjoihin verrattuna pohjoismainen lähestymistapa korostaa enemmän tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Truxin mielestä tasa-arvopyrkimykset tarvitsevat selvää yhteiskunnallista ohjausta: enemmän työsuojelutarkastajia, pakollisia yhdenvertaisuussuunnitelmia ja positiivista diskriminointia.
ACCENTURESSA VAPAAEHTOISTYÖLLÄ
TÄRKEÄ ROOLI Accenture on erikoistunut konsultointiin ja ulkoistamisratkaisuihin. Yritys toimii 52 maassa ja on voittanut Suomessa viimeiset neljä vuotta peräkkäin tittelin ”Suomen paras työpaikka” isojen yritysten sarjassa.
Projektipäällikkö Aki Anttila toteaa, että maailman laajuisissa projekteissa on monenlaisia haasteita.
- Meillä on Suomessakin henkilöstöä noin 1100 henkilöä. Kun työkavereilla on monia erilaisia taustoja, voidaan esimerkiksi määritelmä loppuun saatetusta työstä - ”definition of done” - ymmärtää monin eri tavoin.
Anttila kertoo, että Accenturella tehdään kaikenlaista vapaaehtoista oman työn ohessa. Uusien tulokkaiden tueksi esimerkiksi tarjotaan ”buddeja”. Kyse on kollegasta, joka tulee vaikkapa lentokentälle vastaan ja ensi alkuun lainaa talvitakkia tai tarjoaa säännöllistä keskusteluapua kielen oppimiseksi.
- Suomessa kielen oppimisen yksi ongelma on se, että jos ulkomailta tullut henkilö koittaa käyttää suomen kieltä, suomalaiset työkaverit vaihtavat kielen helposti englanniksi. Kyse on kohteliaisuudesta, mutta se hidastaa kielen oppimista.
Lisäksi tarjolla monenlaista vapaa-ajan ohjelmaa, jota työyhteisön jäsenet itse organisoivat ja mainostavat intranetissä. Accenturella on luotu myös ns. kulttuurisia ohjekarttoja eri maiden toiminta- ja käytöskulttuureista. Näiden läpikäyminen on hyödyllistä, kun edessä on vaikkapa projektin johtaminen toisella puolella maailmaa.
- Kulttuuriset erilaisuudet on hyvä tiedostaa, mutta niihin ei kannata jämähtää. Kyse on kuitenkin erilaisista persoonista, joiden kanssa on saatava hommat pelaamaan.
ESIMIEHELTÄ VAADITAAN
JÄMÄKKYYTTÄ JA HUUMORINTAJUA Helsingin terveyskeskuksen laitoshuoltopäällikkö Aira Perttinen toteaa: ”Me ja Accenture olemme kuin kaksi eri maailmaa.”
Laitoshuoltoyksikön henkilöstö koostuu myös monen maalaisista työntekijöistä, mutta työ on määrämuotoista ja kellotettua, huomaamatonta, mutta välttämätöntä. Kukapa ei toivoisi terveyskeskusten tilojen olevan siistejä ja hygieenisiä tai ruokahuollon ja vahtimestaripalveluiden toimivan.
”Kyse on matalapalkkaisesta alasta, jonka henkilöstö on ikääntyvää ja naisvaltaista. Suomalaisia alalle on haastavaa saada. Meillä on tärkeä tehtävä alan arvostuksen vahvistamisessa ja henkilöstön kouluttamisessa”, Perttinen kertoo.
Perttinen toteaa, että erittäin tärkeä rooli monikulttuurisessa työyhteisössä on hyvällä johtamisella ja osaavilla esimiehillä. Esimiehen on oltava ihmisiä arvostava, helposti lähestyttävä ja selkeä viestijä, jämäkkä, mutta huumorintajuinen.
ONGELMIA EI PIDÄ JÄÄDÄ HAUTOMAAN
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton luottamusmies Elina Snellman kertoo aloittaneensa siivoustöissä jo 16-vuotiaana. Nykyisin Palmiassa työskentelevä Snellman omaa monen vuoden kokemuksen työyhteisöstä, missä 90 prosenttia työntekijöistä on muun maalaisia.
”Toimin JHL:ssä ulkomaalaisten luottamusmiehenä Palmian henkilökunnan yhdistyksessä. Nykyisessä hallituksessamme toimii myös kaksi ulkomaalaistaustaista jäsentä.”
”Meillä on haasteena se, että kaikki puhuvat englantia. Aksentit ovat erilaisia, mistä mahdolliset väärinymmärrykset yleensä johtuvat. Yllättävää on, että esimiehet arastelevat käyttää englantia. Olemme tehneet myös kuvallisia siivoustyönohjeita työtehtävistä. Kuvalliset ohjeet palvelevat luku- ja kirjoitustaidottomiakin, koska heitäkin työyhteisössämme on. Ongelmatilanteet pitää selvittää nopeasti. Puhuminen on tärkeää, mutta myös kuuntelu on erittäin tärkeää.”
Snellmanin mielestä monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen, kehittämiseen sekä perehdyttämiseen kannattaa suhtautua avoimin mielin.
”Suuri ikäluokka tulee poistumaan lähivuosina eläkkeelle. Nyt on hyvää aikaa valmistautua uudenlaisiin työyhteisöihin”, Snellman pohtii. Hän toteaa, että toiminnan monikulttuurisessa työpaikassa oppii parhaiten käytännössä - pelkkä kirjojen lukeminen tai seminaareissa käyminen ei riitä.
Testaa GlobeSmart-työkalua netissä
GlobeSmart on maksuton työkalu netissä, millä voi testata kykyjään toimia kansainvälisissä tehtävissä. GlobeSmart on suunnattu ennen kaikkea bisnesmaailmaa varten, mutta myös yksityishenkilöt voivat testata ohjelmaa (yksityisillä pääsy on rajattu vain kolmen maan kulttuuriin). https://www.globesmart.com/index.cfm  Tulostusversio | Lähetä palautetta tästä artikkelista
|
Yhteiskunta & Kulttuuri
Kysymyksiä ja vastauksia maahanmuutosta Lue tuoreimmat
» Lisää uutisia Taustat
Muualla verkossa
ALPOn blogi
 Miten maahanmuuttotyötä Suomessa voisi kehittää?
Muiden maiden kokemuksista voimme oppia paljon. Hollannista voisimme kopioida tehokkaan turvapaikanhakuprosessin ja Kanadasta ajatuksen, että kotouttaminen kuuluu kaikille.
» Lue lisää
Tilaa uutiskirje
Haku
Uutisissa muualla
Arkisto
Tästä pääset tutustumaan Monitori-lehden painettuihin numeroihin aiemmilta vuosilta: |
