Monikielisyys on hyväksi maailmalle

Eurooppalaiset yhtiöt menettävät joka vuosi satoja tuhansia euroja työntekijöidensä kielitaidon puutteen takia. ”Monikielisyys on rikkaus sekä yksityiselle ihmiselle, yhteiskunnalle että taloudelle”, sanoo kielten professori, sosiaalipsykologi Itesh Sachdev Lontoon yliopistosta. Hän uskoo englannin kielen menettävän valta- asemansa tulevaisuudessa.

Sachdev sanoo, että arvostamalla ja puhumalla toistemme kieliä meidän on mahdollista ymmärtää vieraita kulttuureja yhä monimuotoisemmassa maailmassa. Hän tarkoittaa erityisesti valtakielien ulkopuolelle jääviä "muun maailman" kieliä.

 

Keniassa syntyneen Sachdevin äidinkieli on gujarati ja hän puhuu sujuvasti myös hindiä, swahilia ja englantia sekä jonkun verran lukuisia muita kieliä. Työssään Sachdev on tutkinut vieraan kielen omaksumista, kaksikielisyyttä, etnisiä suhteita, stereotypioita ja akkulturaatiota.

 

Hän toimii kielten ja viestinnän professorina Lontoon yliopiston Languages of the Wider World -yksikössä, joka tutkii ja tukee Yhdistyneen Kuningaskunnan korkeakoulujärjestelmässä vähälle huomiolle jäävien kielten oppimista. Näihin kuuluvat mm. Afrikan, Aasian, Lähi-Idän, Alankomaiden, Itä-Euroopan, Venäjän ja Skandinavian kielet.

 

 

Britit ovat tunnetusti haluttomia opiskelemaan vieraita kieliä ja perinteisesti ajatellaan, että englanti riittää. Kielien arvostus liittyy valtaan ja kaikkialla maahanmuuttajien on puhuttava uuden kotimaan kieltä. Monesti kiinnostus muuttajan omaa äidinkieltä kohtaan on lähes olematon.

 

- Maailma on kuitenkin suurelta osin monikielinen, sanoo Sachdev.

 

Esimerkiksi monikielisyydestä Sachdev ottaa mumbailaisen maustekauppiaan, joka tavallisen arkipäivänsä aikana puhuu viittä intialaista kieltä tai murretta sekä englantia. Professorin oma päivä on vähintään yhtä monikielinen: - Aamulla kotona käytän gujaratia, hindiä ja englantia ja vaimon kanssa ranskaa tai italiaa. Kuntosalilla tarvitsen puolaa, tsekkiä ja espanjaa, työssä englantia, swahilia, yorubaa, hindiä...

 

Vaikka osaisi kieltä vain muutaman sanan, sillä on suuri merkitys ihmisten välisissä suhteissa.

 

- Jokin aika sitten olin New Yorkissa ja puhuin pakistanilaiselle taksinkuljettajalle vähän punjabia, koska olin tutkinut sitä. Hän oli niin iloinen, ettei suostunut ottamaan maksua, koska puhuin hänen kieltään. Kolme viikkoa myöhemmin olin Sidneyssä eikä libanonilainen taksinkuljettaja ottanut maksua kun puhuin ne muutamat sanat arabiaa mitkä osasin.

 

 

Kaikki eivät asu ja työskentele yhtä monikielisessä ympäristössä kuin Sachdev. Suomalaisten paljon kehuttu laaja kielitaito ei yleensä pääse käyttöön arkioloissa, mutta meidänkin kannattaisi laajentaa näkökulmiamme ja toimintaympäristöämme, sillä usean kielen puhumisesta saatu hyöty on merkittävä.    

 

Tutkimusten mukaan useita kieliä puhuvat ovat parempia mm. päättelyssä, käsitteiden muodostamisessa ja tilan hahmottamisessa. Kaksikielisillä on vähemmän mielenterveydellisiä ongelmia kuin yksikielisillä ja mahdollinen Alzheimerin taudin puhkeaminen siirtyy yli viidellä vuodella erityisesti monikielisten kohdalla (Bialystock & Hakuta 1994, Singelis &Sachdev 2009, Chertkow 2010).

 

Sachdev toteaa, että tulevaisuuden yhteiskunnissa ihmiset edustavat yhä useampia kulttuureja ja uskontoja, niissä puhutaan useita kieliä ja liikkuvuus maiden välillä lisääntyy entisestään. Lontoolaiset koululaiset puhuvat nykyisin äidinkielenään 350 eri kieltä, Hampurissa asuvat 150:ntä. Helsinkiläisten äidinkieliä on 150, kun taas turkulaisista 7 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

 

Ajatus yhdestä tai muutamasta maailmankielestä ei Sachdevin mukaan elä enää pitkään. Esimerkiksi englannin avulla voi avata liikesuhteita, mutta edes välittäväksi kieleksi se ei riitä. Itä-Euroopassa tarvitaan venäjää, puolaa ja saksaa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ranskaa ja espanjaa.

 

EU-komission vuonna 2007 teettämän tutkimuksen mukaan eurooppalaiset yhtiöt menettävät joka vuosi satoja tuhansia euroja kielitaidon puutteen takia. Pitempiaikaisten liikesuhteiden luomiseksi tarvitaan kohdemaan kulttuurin syvällisempää tuntemusta ja avain siihen on kyseisen maan kielen osaaminen.

 

- Tulevaisuuden maailma on aidosti monikielinen. En usko, että englannilla on 80 vuoden kuluttua johtavaa asemaa maailman ykköskielenä, sanoo Sachdev.