[+] Suurempi teksti [-] Pienempi teksti » Palaute & yhteystiedot
© Sisäasiainministeriö 2012
Keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Uusia kasvoja Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa



Etnisten suhteiden neuvottelukunta on aloittanut uuden toimikautensa. Hallitus nimesi syyskuussa valtakunnalliseen neuvottelukuntaan uudet jäsenet vuosille 2011-2015. Monitorin haastattelussa kolme jäsentä kertoo, millaisia odotuksia heillä on asiantuntijaryhmän toiminnasta ja miksi he ovat hakeutuneet neuvottelukuntaan mukaan.
 
Sisäasiainministeriön yhteydessä toimivan Etnisten suhteiden neuvottelukunnan eli ”Etnon” tehtävänä on edistää eri väestöryhmien välistä vuorovaikutusta Suomessa. Etno toimii myös asiantuntijana maahanmuuttopolitiikan kehittämisessä. Uusilla jäsenillä, Suomen monikulttuurisen liikuntaliiton puheenjohtajalla Mourad Bentalebillä, lakimies Kaija Pulkkisella Elinkeinoelämän keskusliitosta ja Rovalan Setlementti ry:n toiminnanjohtaja Ossi Takkisella, on monenlaisia odotuksia neuvottelukunnan toiminnasta.
 
Miksi yhteisönne on mukana Etnon toiminnassa?

Mourad Bentaleb: Suomen monikulttuurinen liikuntaliitto on tehnyt yhteistyötä Etnon kanssa vuodesta 2007 lähtien olematta kuitenkaan Etnon jäsen. Etnoon haluttiin saada lisää tietämystä liikunnasta ja toimintamme osuu hyvin yksiin tämän tarpeen kanssa. Toiminnassamme ei nimittäin ole kyse kilpailusta, vaan nimenomaan syrjinnän vastaisesta työstä.

Kaija Pulkkinen: Elinkeinoelämän keskusliiton mukana oleminen Etnon toiminnassa kuuluu tavallaan jo lainsäädäntöön. Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti Etnon alueellisen neuvottelukunnan jäsenet edustavat muun muassa keskeisiä työ- ja elinkeinoelämän osapuolia. Me tuomme neuvottelukuntaan siten erityisesti työelämän ja yritysten viestejä.

Ossi Takkinen: Rovalan Setlementti ry:n toiminta liittyy monin tavoin maahanmuuttajiin ja etnisiin suhteisiin – liikkeen toimintaa ohjaaviin arvoihin kuuluvat yksilön oikeuksien kunnioittaminen, ihmisen kohtaaminen tasa-arvoisena ja huonompiosaisten auttaminen. Rovala on toiminut näiden arvojen pohjalta vuodesta 1923. Lisäksi olemme tehneet työtä maahanmuuttajien kotokoulutuksen parissa yli 20 vuotta ja Rovalan monikulttuurikeskus Moninetin osalta 10 vuotta. Vuoteen 2015 ulottuvan strategiamme mukaan haluamme olla menestyvä monikulttuurinen yhteisö.

Mitä odotat neuvottelukunnan toiminnalta ja jäsentapaamisilta?

MB: Odotan tulevaa mielenkiinnolla, sillä olen ollut mukana erilaisissa asiantuntijaryhmissä jo 12 vuotta, mutta kaikissa niissä on ollut kyse pelkästään liikunnasta. Odotan Etnolta avointa toimintaa ja demokratiaa esimerkiksi yhteenvetojen laatimisessa, sekä nopeaa ja ajantasaista reagointia maahanmuuttajia koskevissa ongelmatilanteissa. Ilokseni huomasin jo ensimmäisessä tapaamisessa, että nämä asiat toimivat Etnossa hyvin. Lisäksi toivon, että työmme otetaan huomioon myös liikuntasektorin puolella.

Kaija Pulkkinen: Toivon, että alueelliset neuvottelukunnat eri puolilla Suomea muodostuvat aidosti aktiivisiksi ja keskusteleviksi toimielimiksi, joissa viedään eteenpäin kullekin alueelle tärkeitä kysymyksiä.

OT: Lapin etnisten suhteiden neuvottelukunnan tulee määritellä oma painopistealueensa ja myötävaikuttaa Lapin maahanmuuttostrategian päivittämiseen tuomalla siihen mukaan maahanmuuttajien näkemyksiä. Odotan jäsentapaamisia mielenkiinnolla, sillä uusien ihmisten tapaamisen myötä yhteistyöverkosto laajenee entisestään.

Mihin asiaan kansainvälistyvässä Suomessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota?

MB: Liikuntavahdin työssä olen 20 vuoden aikana todennut, että moni hyvä aloite pysähtyy esimerkiksi kunnan tai lajiliiton tasolle saavuttamatta ikinä juuritasoa, jossa sitä kipeimmin kaivataan. Olisi tärkeää ottaa huomioon myös valtakunnalliset maahanmuuttajajärjestöt – kuten Suomen monikulttuurinen liikuntaliitto Fimu – joiden rooli on toimia viestinviejänä eri tahojen välillä. Liikunta on tärkeä ja tehokas työkalu, jota on käytetty jopa sodanaikaiseen propagandaan. Miksi emme siis käyttäisi sitä rasismin vastaiseen työhön?

KP: On tärkeää, että maahan saapuvat ihmiset saadaan kotoutettua riittävässä määrin. Meidän tulee myös huolehtia siitä, että työperäisesti maahan muuttaville tarjotaan riittävä kielikoulutus ja tuki. Näen eritaustaisuuden ja monimuotoisuuden rikkautena maallemme, ja eritaustaisia ihmisiä tulee kannustaa yrittäjyyteen.

Ossi Takkinen: Maahanmuuttajiin ja maahanmuuttoon liittyvää tietoa tulee lisätä päiväkodista alkaen aina työpaikkoihin saakka. Tuon tiedon tuottamisessa myös Etnon jäsenet voivat tehdä osansa. Kahdensuuntaiseen tapa- ja asennekasvatukseen tulisi myös kiinnittää enemmän huomiota.
 
Teksti: Otavamedia
 
 


Tulostusversio | Lähetä palautetta tästä artikkelista

Bookmark and Share

Tilaa uutiskirje
Sähköposti
Haku
Pikahaku
Uutisissa muualla
Arkisto

Tästä pääset tutustumaan Monitori-lehden painettuihin numeroihin aiemmilta vuosilta:
» Arkisto 2000 - 2009