Keskiviikko 18. elokuuta 2010 Korkeakoulujen tavoitteena kansainvälistyä Monet maat käyttävät aggressiivisia keinoja kilpaillessaan ulkomaisista opiskelijoista. Yhdysvallat on perinteisesti ollut opiskelijahuippujen suosikki kohde, mutta sen rinnalle on kohoamassa muitakin vetovoimaisia maita. Suomi on niittänyt mainetta peruskoulujen Pisa-tuloksilla, mutta virtaako korkeakouluihimme ”aivotuontia” ja lahjakkuuksia muualta?
Opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) valmistunut korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia linjaa, että maahanmuuttajien osuuden korkeakouluopiskelijoista pitäisi olla sama kuin heidän osuutensa koko väestöstä. Tavoitteena on myös kasvattaa merkittävästi ulkomaisten opettajien, tutkijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden määrää jo vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä Suomesta muuttaa ulkomaille enemmän korkeasti koulutettuja kuin heitä muuttaa ulkomailta Suomeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan olemme tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuudessa jäljessä suuria tiedemaita, mutta myös pieniä kehittyneitä maita.
Koulutettuja osaajia työelämään
Miksi ulkomaalaisista opiskelijoista kilpaillaan? Osa maista höllentää oleskeluoikeuden saamiseen liittyviä vaatimuksia ja moni lisää englanninkielisten kurssien tarjontaa. USA:ssa tilastoidaan tutkintoa suorittavien ulkomaisten tekemien patenttihakemuksien määrää. Yleisenä tavoitteena on saada opiskelijoista osaajia työelämään.
OKM linjaa, että kansainvälisyys muun muassa nostaa tieteen tasoa ja lisää kulttuurien ja yhteiskuntien keskinäistä ymmärrystä. Globaalien ongelmien ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä.
Suomen korkeakoulut tilastoivat opiskelijoitaan kansalaisuuden perusteella ja kansainvälisyys on myös yksi korkeakoulujen tuloksellisuuden mittareista. Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2008 ulkomaalaisia opiskelijoita 6294. Samana vuonna suomalaisissa yliopistoissa oli 6 195 tutkintoa suorittavaa ulkomaalaista opiskelijaa. Ulkomaalaisia opettaja- tai tutkijavieraita Suomeen yli kuukauden ajaksi saapui 999 ja alle kuukaudeksi 554.
Korkeakouluille valmiuksia vastaanottaa ulkomaisia opiskelijoita
Korkeakouluissa opettajat ovat jo tottuneet kansainvälisiin ryhmiin, koska korkeakoulut ovat perusluonteeltaan kansainvälisiä. Yhtenä tavoitteena on kuitenkin parantaa korkeakoulujen edellytyksiä rekrytoida kansainvälisiä opiskelijoita ja henkilöstöä ulkomailta.
– Toivomme, että suuri osa täällä opiskelleista jää Suomeen työskentelemään. Sekin on tärkeää, että he kertovat positiivisista kokemuksistaan palatessaan kotimaahansa tai muuttaessaan kolmanteen maahan. Suomalaisten työnantajien asenne estää usein työllistymisen, eikä kansainvälisyyttä osata nähdä lisäarvona, kertoo projektijohtaja Mikko Toivonen Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Toivonen vetää HERA International -hanketta, jonka tavoitteena on kansainvälistää kampusta ja saada Suomen korkeakouluihin aktiivisia ihmisiä, joilla on toisenlaista osaamista kuin suomalaisilla.
HERA International -hankkeessa kehitetään korkeakoulujen kansainvälistä toimintaa ja kykyä rekrytoida kansainvälisiä opiskelijoita ja henkilöstöä ulkomailta. Siinä ovat mukana kaikki Helsingin seudun korkeakoulut. Tarkoitus ei ole ansaita rahaa ulkomaisilla opiskelijoilla, vaikka jatkuvasti keskustellaan heille suunnatuista lukukausimaksuista.
– Tulevana syksynä alkaa viisivuotinen kokeilu, jossa osa ohjelmista on maksullisia ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Oma näkemykseni on, että koulutuksen pitäisi olla joko maksullista tai ilmaista, mutta kokeilu ei ole oikea tapa. Ikään kuin emme tietäisi, onko koulutus maksun arvoista vai ei. Jos päädytään maksullisuuteen, opiskelijapalveluja ja markkinointia pitää kehittää sen mukaisesti, Toivonen pohtii.
Hakijoita vähemmän enemmän kuin ennen
Ulkomaisten opiskelijoiden hakemusten määrä on kääntynyt laskuun, mutta kehitys kertoo Toivosen mukaan hakujärjestelmän parantumisesta ja täsmentymisestä.
– Nyt hakijat ovat todella korkeakoulukelpoisia eli heidän pohjakoulutuksensa ja englannin kielen taitonsa ovat kunnossa. Sellaiset hakijat, jotka eivät todellisuudessa edes suorittaisi opintoja, osataan seuloa nyt paremmin pois. Opinto-oikeuden tuoman oleskeluoikeuden väärinkäytökset eivät ole ongelma vaan opiskelijat ovat todella motivoituneita. Pääosa yliopistoihin hakevista hakee maisteriohjelmiin, kun ammattikorkeakouluihin hakevat sen sijaan vasta aloittelevat opintojaan.
Hyväksyttyjen opiskelijoiden määrä on kasvussa ja englanninkielistä koulutusta tarjotaan enemmän kuin ennen. Myös suomalaiset opiskelijat osallistuvat Toivosen mukaan mielellään kansainvälisille kursseille.
Teksti: Otavamedia
Kuva: Johanna Laine / SKOY
Lue lisää:
* Monitorista artikkeli Maahanmuuttajia valmennetaan suomenkielisiin korkeakouluopintoihin * VALOA-hanke edistää Suomessa tutkintonsa opiskelevien integroitumista suomalaiseen työelämään www.valoa-hanke.fi
* Keskitetty palvelu yliopistoihin hakeville ulkomaisille opiskelijoille: www.universityadmissions.fi
 Tulostusversio | Lähetä palautetta tästä artikkelista
|
Yhteiskunta & Kulttuuri
Kysymyksiä ja vastauksia maahanmuutosta Lue tuoreimmat
» Lisää uutisia Taustat
Muualla verkossa
ALPOn blogi
 Miten maahanmuuttotyötä Suomessa voisi kehittää?
Muiden maiden kokemuksista voimme oppia paljon. Hollannista voisimme kopioida tehokkaan turvapaikanhakuprosessin ja Kanadasta ajatuksen, että kotouttaminen kuuluu kaikille.
» Lue lisää
Tilaa uutiskirje
Haku
Uutisissa muualla
Arkisto
Tästä pääset tutustumaan Monitori-lehden painettuihin numeroihin aiemmilta vuosilta: |
