Tiistai 17. elokuuta 2010 Maahanmuuttajia valmennetaan suomenkielisiin korkeakouluopintoihinPääkaupunkiseudulla on puolet koko Suomen maahanmuuttajista, joten heidät nähdään tärkeänä opiskelijaryhmänä alueen korkeakouluissa. Osa maahanmuuttajista tarvitsee kuitenkin apua kielitaidon kehittämisessä ja suomalaiseen opiskelukulttuuriin tutustumisessa.
' Suomen tai ruotsin taito on kynnys, joka estää monia maahanmuuttajia pääsemästä korkeakouluun opiskelijaksi. Tavoitteena on kuitenkin saada heidät samaan opintoryhmään kantasuomalaisten kanssa.
– Metropolia ammattikorkeakoulu teki sosiaalialalla pilottihankkeen, jossa kohennettiin korkeakouluun pyrkivien maahanmuuttajien kielitaitoa ja annettiin korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta. Samanlaista orientoivaa koulutusta suunnitellaan nyt myös muille aloille, joilla työvoimatarvetta on erityisen paljon, kuten opettajakoulutukseen, matkailuun ja tekniikan alalle, HERA Competencen projektipäällikkö Kati Isoaho Metropolia Ammattikorkeakoulusta kertoo.
HERA Competence -hankkeessa kehitetään erityisesti maahanmuuttajille suunnattua suomenkielistä korkeakoulutusta ja korkeakoulujen palveluja pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä kiintiöinti opiskelijavalinnoissa ei ole mahdollista, ja siksi pyritään madaltamaan esteitä, joita maahanmuuttajat kohtaavat kouluihin pyrkiessään. Hankkeessa on tällä hetkellä mukana neljä ammattikorkeakoulua: Metropolia, Laurea, HAMK ja LAMK. Niiden antama valmentava koulutus on opiskelijoille maksutonta.
Pääkaupunkiseutu näyttää tietä
– Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun väestöstä vajaa 10 % on maahanmuuttajataustaisia ja ennusteen mukaan vuonna 2025 heidän osuutensa on jo 25 %. Suomalainen korkeakoulutus tasoittaa tutkimusten mukaan selvästi eroja suomalaisten ja maahanmuuttajien työttömyysasteissa.
Isoaho muistuttaa, että maahanmuuttajat ovat keskenään hyvin erilaisia, sillä osa on käynyt suomalaisen koulun ja puhuu hyvää suomea, kun taas osa on tullut Suomeen vasta aikuisena ja tarvitsee ohjeistusta suomalaiseen koulujärjestelmään ja opiskelukulttuuriin. Pätevöitymiskoulutus on tärkeä osa aikuiskoulutusta, koska lähtömaassa hankittu koulutus ei aina anna muodollista pätevyyttä Suomessa.
– Opintoihin kuuluvan työharjoittelun kautta opiskelijat saavat myös suhteita työelämään. HERA Competence -hankkeen keskiössä on valmentavien opintojen tuotekehitys. Toisen asteen opiskelijoille suunnatuissa markkinointitilaisuuksissa valmentavat kurssit ovat saaneet paljon kiinnostusta osakseen, Isoaho kertoo.
Teksti: Otavamedia
Kuva: Johanna Laine /SKOY
' Lue Monitorista myös: Korkeakoulujen tavoitteena kansainvälistyä  Tulostusversio | Lähetä palautetta tästä artikkelista
|
Yhteiskunta & Kulttuuri
Kysymyksiä ja vastauksia maahanmuutosta Lue tuoreimmat
» Lisää uutisia Taustat
Muualla verkossa
ALPOn blogi
 Miten maahanmuuttotyötä Suomessa voisi kehittää?
Muiden maiden kokemuksista voimme oppia paljon. Hollannista voisimme kopioida tehokkaan turvapaikanhakuprosessin ja Kanadasta ajatuksen, että kotouttaminen kuuluu kaikille.
» Lue lisää
Tilaa uutiskirje
Haku
Uutisissa muualla
Arkisto
Tästä pääset tutustumaan Monitori-lehden painettuihin numeroihin aiemmilta vuosilta: |
