Avoin keskusteluyhteys rauhoittaa tilannetta Lieksassa

 

– Järjestimme lokakuussa kaikille avoimen yleisötilaisuuden ja saimme 400 hengen salin täyteen. Keskustelua käytiin hyvässä hengessä ja väärinkäsityksiä oiottiin. Sen jälkeen tilanne ja kansalaispalaute muuttui maahanmuuttajataustaisia kuntalaisia kohtaan ymmärtävämmäksi. Lisäksi alueen päälehti on tuonut keskusteluun monipuolisesti eri näkökulmia ja laajentanut lukijakunnan tietämystä, kertoo Lieksan kaupunginjohtaja Esko Lehto.

 

Toinen yleisötilaisuus järjestetään heti alkuvuodesta. Keskusteluyhteyden ylläpitäminen koetaan tärkeäksi myös jatkossa, vaikka pahin tilanne lieneekin nyt ohi.
'

– Media on tuonut esiin kärjistyksiä ja ääripäitä. Tavallisten paikkakuntalaisten mielipide ei ole yhtä jyrkkä, sanoo Lehto.

 

Lieksan kotikunnakseen valinneet maahanmuuttajat ovat pääosin irakilaisia ja somaleja, jotka ovat saaneet oleskelulupapäätöksen Suomeen. Kaupungin tyhjillään olleet vuokra-asunnot ovat täyttyneet asukkaista, kotouttamistoiminta ja koulutustarve ovat tuoneet paikallisille työpaikkoja ja kaupunki on saanut hiukan nettotuloa valtion maahanmuuttajatuesta. Kaupunkilaisten mielissä ulkomaalaisten ryhmä on herättänyt lisääntyvää uteliaisuutta.

 

– Tilanteen kärjistyminen tapahtui vähitellen. Täällä on koko ajan oltu äärettömän kiinnostuneita siitä, millaisia kuluja maahanmuuttajista syntyy, saavatko he erityisetuja, vievätkö he työpaikat ja asunnot ja mitä tapahtuu kolmen vuoden jälkeen, kun kaupungin valtiolta saama maahanmuuttajia koskeva tuki loppuu, tarkastelee Lehto alkusysäystä.

 

Hänen mukaansa valtuutettuja ja sitä myötä kaupunkilaisia samoin kuin kaupungin työntekijöitä on tiedotettu niin kuin parhaiten on pystytty. Laki määrittelee tietosuojan ja yksityisyyden suojan ja julkisen tiedon rajat. Sisäisiä tiedotus- ja koulutustilaisuuksia Lieksassa on järjestetty usein, mutta kaikille avoin, iso tilaisuus toteutettiin vasta kriisin jälkeen.

 

– Kriisi vihapuheineen ja kahinointeineen tuli mittasuhteiltaan yllätyksenä. Näkisin, että laukaiseva tekijä oli koko maan ilmapiirin muuttuminen vihamielisemmäksi: Täällä sitten huono käytös näkyi pahoina puheina ja fyysisenäkin koskemisena. On vaikea sanoa, olisiko tätä voinut ennakoimalla estää. Kriisin hoitaminen sen sijaan vahvisti sekä kansalaisten että virkakoneiston vakavaa suhtautumista asiaan, Lehto toteaa.

 

 

Kriisin jälkipyykkiä pestään vielä, sillä Facebookin kautta levinneet vihapuheet käsiteltäneen oikeudessa. Poliisin esitutkinnan mukaan eräiden lieksalaisten perustamalla Facebook-sivustolla on uhattu ja solvattu maahanmuuttajia niin, että kirjoittelu täyttänee rikoksen tunnusmerkit kiihottamisesta tai törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kahdeksan henkilön kohdalla. Maksimirangaistus törkeästä rikoksesta on neljä vuotta vankeutta. Syyttämispäätöksen tekee valtakunnansyyttäjä.

 

– Rasistiseen julkiseen kirjoitteluun on suhtauduttu poliisissa vakavasti, niin kuin kuuluukin. Julkinen kirjoittaminen on eri asia kuin suunsa puhtaaksi puhuminen kylänraitilla. Eikä lainsäädäntö erottele sitä, millaisessa mielentilassa kirjoittaja on tekstiä tehdessään ollut, sanoo Lehto.

 

Hän viittaa siihen, että kirjoittajat tunnetaan paikkakunnalla ja heistä eräs on myöntänyt kirjoittaneensa kommenttejaan sekavassa tilassa aamuyön tunteina. Poliisitutkinta ei koske

Facebook-ryhmän jäsenyyttä, vaan nimenomaan osallistumista rasististen kommenttien kirjoittamiseen.

 

 

Kaupunginjohtaja Lehto arvioi, että tulevaisuudessa myös Itä-Suomen kuntiin tulee lisää maahanmuuttajataustaista väestöä. Lieksa on valmistautunut muuttuvaan maailmaan jo nyt. Kaupungin maahanmuuttostrategian uudistaminen on parhaillaan käynnissä ja tärkeänä nähdään myös kaupungin työntekijöiden kouluttaminen ja osaamistason nostaminen maahanmuuttaja-asioissa.

 

– Kotouttamisohjelmamme valmistui juuri äskettäin. Olemme työstäneet sitä perusteellisesti mm. Kelan, poliisin, ELY-keskuksen, paikallisten projektiryhmien ja valtuutettujen yhteistyönä. Ohjelma sisältää nykytilanteen kartoituksen, lähivuosien ennusteen sekä runsaasti käytännön prosessikuvauksia.

 

– Lieksalla on halu selviytyä ja kääntää asioiden suunta myönteiseksi. Nyt ollaan hyvällä tiellä sekä maineen parantamisessa että kehitystyössä, sanoo Lehto.

 

Teksti ja kuva: Otavamedia