Maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuton lainsäädännön kehitystyö pohjautuu Suomen hallituksen linjaamiin tavoitteisiin, EU:n lainsäädäntöön sekä Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin, joista tärkeimpiä ovat Euroopan ihmisoikeussopimus, kidutuksen vastainen yleissopimus, lapsen oikeuksien sopimus ja Geneven pakolaissopimus.
-

Tavoitteita
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa. Hallituksen tavoitteena on maahanmuuttopolitiikan linja, joka tukee suvaitsevan, turvallisen ja moniarvoisen Suomen rakentamista sekä lisää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

 

Hallituksen yhtenä keskeisenä päämääränä on tehostaa maahanmuuttajataustaisten kansalaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Maahanmuuttopolitiikan linjauksiin kuuluu kotouttamisasioiden liittäminen työllisyyspolitiikkaan, minkä seurauksena kotouttamisasiat siirtyvät vuoden 2012 alusta alkaen sisäasiainministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.

 

Suomi toimii aktiivisesti EU:n yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan aikaansaamiseksi. Hallitus toimii myös syvemmän pohjoismaisen yhteistyön puolesta maahanmuuttoasioissa.

Talouden osalta maahanmuuttohallinnolle on asetettu 20 miljoonan euron säästötavoite.

Suomeen työn ja opiskelun perusteella muuttavat
Suomessaolevan ulkomaisen työvoiman määrä sekä tuleva työvoiman tarve arvioidaan jatkossa toimialakohtaisesti valtiovallan ja työmarkkina- sekä yrittäjäjärjestöjen yhteisissä neuvotteluissa. Myös rekrytoinnin pelisääntöjä kehitetään. Ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin tulee olla eettisesti kestävää.

Lähitulevaisuuden tavoitteena on kannustaa Suomessa korkea-asteella opiskelleita ja valmistuneita muiden maiden kansalaisia jäämään Suomeen töihin. Kansalaisuuslakia muutettiin vuonna 2011 siten, että puolet opiskeluajasta Suomessa voidaan ottaa huomioon kansalaisuuden saamiseksi vaadittavaa asumisaikaa laskettaessa.

Työperusteisen maahanmuuton osalta alempaa löytyy linkki työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmaan.

Turvapaikkapolitiikka

Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan kehittämiseen inhimillisemmäksi ja toimivammaksi. EU:n yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tiivistetään. Turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi varmistetaan riittävä käsittelijöiden määrä, tehostetaan yhteistyötä ja otetaan käyttöön maahanmuuttoviranomaisten moniviranomaismalli MPR eli Maahanmuuttoviraston, poliisin ja rajavartiolaitoksen yhteistoimintamalli.

Hallituskauden suurimpia haasteita on turvapaikkahakemusten jonojen purkaminen. Turvapaikkahakemusten käsittelyaika on nyt keskimäärin kymmenen kuukautta ja tavoitteen mukaan se tulisi lyhentää kuuteen. Käsittelyaikojen lyhentäminen vaikuttaa olennaisesti myös maahanmuuttohallinnon ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton aiheuttamiin kustannuksiin. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton kokonaiskustannuksia sopeutetaan hakijoiden määrää ja käsittelyaikojen lyhenemistä vastaavasti.

Perheenyhdistäminen

Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjen tulee olla samansuuntaisia muiden Pohjoismaiden kanssa. Vuonna 2010 tehtyjen perheenyhdistämissääntöjen muutosten vaikutukset tullaan selvittämään. Tältä pohjalta voidaan tarkentaa kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen kriteereitä. Tällöin otetaan huomioon EU:n perheenyhdistämisdirektiivin säännökset täysi-ikäisen perheenkokoajan asunto- ja toimeentuloedellytyksestä.

Kärkihanke: Maahanmuuton tulevaisuus 2020
Valtioneuvosto asetti Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiaa valmistelevan hankkeen joulukuussa 2011. Hankkeeseen osallistuu eri viranomaisia sekä kansalais-, maahanmuuttaja- ja työmarkkinajärjestöjen edustajia. Hankkeen tavoitteena on arvioida Suomeen kohdistuvan maahanmuuton määrää sekä laatua tulevina vuosina sekä maahanmuuton vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Hanke päättyy tammikuussa 2013. Lisätietoja hankkeen aiheista ja työryhmästä löydät sisäministeriön kotisivuilta www.intermin.fi