Sanastoa

B-lupa, tilapäinen oleskelulupa (Suomessa)
Tilapäinen lupa myönnetään ulkomaalaiselle, jonka tarkoituksena ei ole jäädä Suomeen pysyvästi. Tilapäinen oleskelulupa myönnetään esimerkiksi turvapaikanhakijalle maasta poistamisen estymisen vuoksi, jos hakijaa tilapäisestä terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa tai jos hänen maasta poistamisensa ei ole käytännössä mahdollista. B-lupa ei takaa perusoikeuksia kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta. Tilapäinen oleskelulupa myönnetään myös esimerkiksi kolmansista maista tuleville opiskelijoille ja niille työntekijöille, joiden työskentely Suomessa on tilapäistä.

Dublin-asetus
Vastuunmäärittämisasetus. Se EU:n jäsenvaltio (myös Norja, Islanti ja Sveitsi), jonka kautta turvapaikanhakija on EU-alueelle aluksi tullut, on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen. Pääperiaatteena on, että turvapaikkahakemuksen tutkii vain yksi valtio. Eli jos Suomessa turvapaikkahakemuksen tehnyt henkilö on hakenut turvapaikkaa jossain muussa asetusta/Dublinin yleissopimusta soveltavassa valtiossa, tämä valtio on lähtökohtaisesti velvollinen ottamaan hakijan takaisin. Turvapaikanhakijoilta otetaan sormenjäljet EURODAC-rekisteriin, josta tarkistetaan, onko turvapaikanhakija jo aiemmin hakenut turvapaikkaa jostain muusta maasta. Mikäli on, hakija palautetaan ensimmäiseen käsittelijämaahan. Vastuu kuuluu sille valtiolle, jolla on ollut merkittävin osuus turvapaikanhakijan tulossa jäsenvaltioiden alueelle tai hänen oleskelussaan siellä, esimerkiksi myöntämällä hänelle viisumin tai oleskeluluvan.

Ihmiskauppa
Ihmiskauppa on ihmisten kuljettamista ja myymistä hyväksikäyttötarkoituksessa. Siihen liittyy uhkaamista, pakottamista, orjuuttamista tai harhaanjohtamista esimerkiksi prostituutioon, pakkotyöhön tai elinten siirtämiseksi. Alistussuhde jatkuu myös maahantulon jälkeen. Useat ihmiskaupatuista on lapsia. Ulkomaalaiselle, jonka voidaan perustellusti epäillä joutuneen ihmiskaupan uhriksi, voidaan tietyin edellytyksin myöntää oleskelulupa (lisätiedot Maahanmuuttovirastosta). Uhrit voivat myös saada valtion vastaanottokeskusten (Joutseno ja Oulu) koordinoimana erilaisia palveluja ja tukitoimia.

Kiintiöpakolainen
Kiintiöpakolainen on henkilö, jonka pakolaisaseman YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vahvistanut ja joka uudelleen sijoitetaan Suomeen. Eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön suuruuden ja valtioneuvosto päättää kiintiön kohdentamisesta. Suomen kiintiö on vuodesta 2001 lähtien ollut 750 henkeä vuodessa.

Kotouttaminen
Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimia. Kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maassa asuvat. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on yksi kotoutumisen keskeinen tekijä. Kielitaidon karttuminen edistää mahdollisuuksia työllistyä tai jatkaa opintoja.

Kotoutuminen
Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, jonka tavoitteena on hänen osallistumisensa työelämään ja suomalaisen yhteiskunnan toimintaan oma kieli ja kulttuuri säilyttäen. Merkittäviä kotoutumisen valmiuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi koulutustaso, kielitaito, maahanmuuttoikä, terveys ja aikaisempi kokemus muista kulttuureista. Keskeisessä roolissa on henkilön oma motivaatio ja aktiivisuus, mutta maahanmuuttajan kotoutumiseen vaikuttavat myös ympäröivä yhteiskunta ja valtaväestön asenteet.

Maahanmuuttaja
Ihminen, joka on siirtynyt oleskelemaan toiseen kansallisvaltioon. Maahanmuuton syitä on useita, esimerkiksi työ, opiskelu tai pakolaisuus.

Oleskelulupa
Ulkomaalainen tarvitsee oleskeluluvan voidakseen oleskella pidemmän aikaa Suomessa. Poikkeuksena ovat muiden Pohjoismaiden kansalaiset sekä EU- ja ETA-jäsenvaltioiden kansalaiset. Ensimmäistä oleskelulupaa haetaan yleensä hakijan kotimaassa olevasta Suomen edustustosta, josta hakija saa hakemuslomakkeita ja lisätietoja asiasta. Päätöksen oleskelulupahakemuksesta tekee Maahanmuuttovirasto. Lisätietoa ulkoasiainministeriön sivulta.

Toissijainen suojelu
Oleskeluluvan peruste. Myönnetään, kun turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, mutta hakijaa uhkaa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Lupa voidaan myöntää myös, jos on ilmeistä, että hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi

Pakolainen
Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Pakolainen oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella siitä syystä, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta.

Turvapaikanhakija
Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen. Hakijalle myönnetään pakolaisasema, jos edellä mainittu pakolaisuuskriteeristö täyttyy. Jos todetaan, että hakijaa uhkaa kotimaassaan esimerkiksi kidutus tai epäinhimillinen kohtelu, hän voi saada oleskeluluvan toissijaisen suojeluntarpeen perusteella. Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella voidaan myöntää myös silloin, kun hakija ei voi palata kotimaahansa aseellisen selkkauksen vuoksi.

Katso myös Maahanmuuttoviraston kotisivuilleen koostama sanasto

Tulostusversio